Siirry sisältöön

-us

Wikisanakirjasta
Katso myös: us, us-, us., US, , üs

Suomi

[muokkaa]

Suffiksi

[muokkaa]

-us (:-ude-) (40) (etuvokaalinen muoto -ys)

  1. suffiksi, joka tekee nominista (useimmiten adjektiivista) ominaisuutta kuvaavan substantiivin
    nopea + -usnopeus
    heikko + -usheikkous
    altis + -usalttius
    pappi + -uspappeus
    nörtti + -ysnörtteys, nörttiys
    veli + -ysveljeys

Huomautukset

[muokkaa]
  • semanttisesti sama kuin suffiksi -uus/-yys
  • Johdin liittyy yleensä kantasanan (vahvaan) vokaalivartaloon, jonka pitkä vokaaliaines lyhenee johtimen edellä:[1]
    hidas:hita|a- hitaus
    harmaa:harma|a- harmaus
    kaikki:kaikke- kaikkeus
    kade:kate|e- kateus
    rehti:rehti- rehtiys
    heikko:heikko- heikkous
    kalpea:kalpea- kalpeus
    abstrakti:abstrakti- abstraktius

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi -us -udet
genetiivi -uden -uksien
partitiivi -utta -uksia
akkusatiivi -us;
-uden
-udet
sisäpaikallissijat
inessiivi -udessa -uksissa
elatiivi -udesta -uksista
illatiivi -uteen -uksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi -udella -uksilla
ablatiivi -udelta -uksilta
allatiivi -udelle -uksille
muut sijamuodot
essiivi -utena -uksina
translatiivi -udeksi -uksiksi
abessiivi -udetta -uksitta
instruktiivi -uksin
komitatiivi -uksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo -ude-
vahva vartalo -ute-
konsonantti-
vartalo
-ut-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Suffiksi

[muokkaa]

-us (:-ukse-) (39) (etuvokaalinen muoto -ys)

  1. suffiksi, joka tekee verbistä teon, teon tuloksen tai kohteen nimeä kuvaavan substantiivin
    huumata + -ushuumaus
    aidata + -usaitaus
    parantaa + -usparannus
  2. eräs nominikantaisten substantiivien pääte
    sormi + -ussormus
    vieri + -usvierus
    kanta + -uskannus
    sisä- + -ussisus
    vanha + -usvanhus
    typerä + -ystyperys
    kehä + -yskehys

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi -us -ukset
genetiivi -uksen -usten
-uksien
partitiivi -usta -uksia
akkusatiivi -us;
-uksen
-ukset
sisäpaikallissijat
inessiivi -uksessa -uksissa
elatiivi -uksesta -uksista
illatiivi -ukseen -uksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi -uksella -uksilla
ablatiivi -ukselta -uksilta
allatiivi -ukselle -uksille
muut sijamuodot
essiivi -uksena -uksina
translatiivi -ukseksi -uksiksi
abessiivi -uksetta -uksitta
instruktiivi -uksin
komitatiivi -uksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -ukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-us-

Huomautukset

[muokkaa]
  • ise- ja itse-vartaloisilla verbeillä (tyypit 66 ja 69) johdin liittyy poikkeavalla tavalla:
    hallita (vokaalivartalo olisi hallitse-) + -us hallitus
    huokaista (vokaalivartalo olisi huokaise-) + -us huokaus
  • Nominikantaan johdin liittyy myös kantasanan (heikkoon) vokaalivartaloon, josta jää loppuvokaali pois:
    rinta (heikko vokaalivartalo rinn|a-) + -us rinnus
    kylki (heikko vokaalivartalo kylj|e-) + -ys kyljys
    keski- (vartalo kesk|e-) + -us keskus
  • Poikkeuksellisesti muodostettuja ovat nurkkaus (< nurkka) ja kulmaus (< kulma), jotka muotonsa puolesta vaikuttavat enemmän verbijohdoksilta.

Etymologia

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Esperanto

[muokkaa]

Suffiksi

[muokkaa]

-us

  1. verbin konditionaalin pääte

Latina

[muokkaa]

Suffiksi

[muokkaa]

-us

  1. 1. ja 2. deklinaation adjektiivien yksikön maskuliinin nominatiivimuodon pääte
  2. 2. deklinaation (pääosin) maskuliinisukuisten substantiivien yksikön nominatiivimuodon pääte

Viro

[muokkaa]

Suffiksi

[muokkaa]

-us

  1. adjektiiveista johdettujen substantiivien pääte
    aus + -usausus
    kiire + -uskiirus
    pikk + -uspikkus
  2. verbeistä johdettujen substantiivien pääte
    armastama + -usarmastus
    hallitama + -ushallitus

Viitteet

[muokkaa]
  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 225. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.