paljastaa
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
paljastaa (53) (taivutus[luo])
- näyttää jtk. sellaista, mikä oli aiemmin peitetty tai piilossa
- Taideteos paljastetaan poistamalla suojavaate.
- paljasti kasvonsa
- Cicciolina paljasti rintansa eduskunnassa.
- kertoa tai tuoda muuten julki, harkitusti tai tahattomasti, salaisuus, epäkohta tai muu sellainen seikka, jonka ei suotaisi tulevan ilmi tai julki
- Koronavirus paljasti vaarallisia puutteita suojavarusteiden toimitusketjuissa. (Yle)
- Paljastin olevani vihainen.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpɑljɑstɑː/
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
2. kertoa salaisuus; saattaa jokin epäkohta tai salassa pidetty yleiseen tietoon
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: paljastaja, paljastajaiset, paljastin, paljastus
- verbit: paljastua
Aiheesta muualla[muokkaa]
- paljastaa Kielitoimiston sanakirjassa