lausunto
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlɑu̯sunt̪o/, [ˈlɑ̝usʷun̪t̪ʷo̞]
- tavutus: lau‧sun‧to
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lausunto | lausunnot |
| genetiivi | lausunnon | lausuntojen |
| partitiivi | lausuntoa | lausuntoja |
| akkusatiivi | lausunto; lausunnon |
lausunnot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lausunnossa | lausunnoissa |
| elatiivi | lausunnosta | lausunnoista |
| illatiivi | lausuntoon | lausuntoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lausunnolla | lausunnoilla |
| ablatiivi | lausunnolta | lausunnoilta |
| allatiivi | lausunnolle | lausunnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lausuntona | lausuntoina |
| translatiivi | lausunnoksi | lausunnoiksi |
| abessiivi | lausunnotta | lausunnoitta |
| instruktiivi | – | lausunnoin |
| komitatiivi | – | lausuntoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | lausunno- | |
| vahva vartalo | lausunto- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
Reinhold von Beckerin käyttöön ottama sana[1]
Käännökset[muokkaa]
1. suullinen toteamus
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
asiantuntijanlausunto, haastattelulausunto, lausuntokierros, lausuntopyyntö, loppulausunto, lääkärinlausunto, todistajanlausunto
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lausunto Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ "Sanasepät", Pikku jättiläinen, s. 689. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12416-8.