Siirry sisältöön

orpo

Wikisanakirjasta
Katso myös: Orpo
Wikipedia
Katso artikkeli Orpo Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]
Orpolapsia

Adjektiivi

[muokkaa]

orpo (1-E) (komparatiivi orvompi, superlatiivi orvoin) (taivutus[luo])

  1. sellainen, jonka vanhemmista toinen tai kumpikaan ei enää ole elossa
  2. (kuvaannollisesti) yksin jätetty tai jäänyt
    On niin orpo olo.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈorpo/
  • tavutus: or‧po

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]
Orpo [2]

orpo (1-E) (monikko orvot)

  1. henkilö, jonka vanhemmista toinen tai kumpikin on kuollut
  2. (kirjapaino) sivun tai palstan loppuun sijoittuva kappaleen ensimmäinen rivi

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi orpo orvot
genetiivi orvon orpojen
partitiivi orpoa orpoja
akkusatiivi orpo;
orvon
orvot
sisäpaikallissijat
inessiivi orvossa orvoissa
elatiivi orvosta orvoista
illatiivi orpoon orpoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi orvolla orvoilla
ablatiivi orvolta orvoilta
allatiivi orvolle orvoille
muut sijamuodot
essiivi orpona orpoina
translatiivi orvoksi orvoiksi
abessiivi orvotta orvoitta
instruktiivi orvoin
komitatiivi orpoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo orvo-
vahva vartalo orpo-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

orpokoti, orpolapsi, orpopoika, orporivi, orpotyttö, puoliorpo, sosiaaliorpo, sotaorpo, täysorpo

Yläkäsitteet
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • orpo Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 620 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa