Siirry sisältöön

nuori

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

nuori (26) (komparatiivi nuorempi, superlatiivi nuorin) (taivutus[luo])

  1. sellainen, jolla on alhainen ikä tai, jolla on vähäinen määrä elettyjä vuosia. Hyvin nuoria saatetaan kutsua pieniksi, eikä aina koon mukaan.
    Matti ei ole enää pieni, mutta kuitenkin vielä nuori poika.
    Hankintaiältään nuoret esineet ovat uusia, samoin kuin tuoreet asiatkin.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈnuo̯ri/
  • tavutus: nuo‧ri

Käännökset

[muokkaa]
1. adjektiivi

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Vastakohdat
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

huumenuori, ikinuori, jenginuori, nuori-isäntä, nuoriemäntä, nuoriherra, nuorimies, nuoripari, nuorkarja, nuorkauppakamari, nuortenkerho, nuortenkirjallisuus, ongelmanuori, sateenkaarinuori, seurakuntanuori, työläisnuori, varhaisnuori

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • nuori Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

[muokkaa]

nuori (26)

  1. ihminen, joka ei ole vielä aikuistunut (mutta on suhteellisen lähellä sitä)
    Nuoret, niin tytöt kuin pojatkin tarvitsisivat uusia vapaa-ajan tiloja, mutta nuorisolle on vetelehtimisen vaihtoehtona vain maksullisia paikkoja.

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nuori nuoret
genetiivi nuoren nuorten
nuorien
partitiivi nuorta nuoria
akkusatiivi nuori;
nuoren 		nuoret
sisäpaikallissijat
inessiivi nuoressa nuorissa
elatiivi nuoresta nuorista
illatiivi nuoreen nuoriin
ulkopaikallissijat
adessiivi nuorella nuorilla
ablatiivi nuorelta nuorilta
allatiivi nuorelle nuorille
muut sijamuodot
essiivi nuorena nuorina
translatiivi nuoreksi nuoriksi
abessiivi nuoretta nuoritta
instruktiivi – nuorin
komitatiivi – nuorine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nuore-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo 		nuor-

Käännökset

[muokkaa]
2. substantiivit

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=nuori&oldid=4491719”