nuori

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

nuori (26) (komparatiivi nuorempi, superlatiivi nuorin) (taivutus)

  1. sellainen, jolla on alhainen ikä tai, jolla on vähäinen määrä elettyjä vuosia. Hyvin nuoria saatetaan kutsua pieniksi, eikä aina koon mukaan.
    Matti ei ole enää pieni, mutta kuitenkin vielä nuori poika.
    Hankintaiältään nuoret esineet ovat uusia, samoin kuin tuoreet asiatkin.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

huumenuori, ikinuori, jenginuori, nuoriemäntä, nuoriherra, nuori-isäntä, nuorimies, nuoripari, nuorkarja, nuorkauppakamari, nuortenkerho, nuortenkirjallisuus, ongelmanuori, seurakuntanuori, työläisnuori, varhaisnuori

Aiheesta muualla[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nuori (26)

  1. ihminen, joka ei ole vielä aikuistunut
    Nuoret, niin tytöt kuin pojatkin tarvitsisivat uusia vapaa-ajan tiloja, mutta nuorisolle on vetelehtimisen vaihtoehtona vain maksullisia paikkoja.

Taivutus[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]