Siirry sisältöön

nuorukainen

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

nuorukainen (38)

  1. nuori mies
  2. murteissa ja puhekielessä nuori ihminen sukupuolesta riippumatta[1]

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈnuo̯ruˌkɑi̯nen/
  • tavutus: nuo‧ru‧kai‧nen

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nuorukainen nuorukaiset
genetiivi nuorukaisen nuorukaisten
nuorukaisien
partitiivi nuorukaista nuorukaisia
akkusatiivi nuorukainen;
nuorukaisen
nuorukaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi nuorukaisessa nuorukaisissa
elatiivi nuorukaisesta nuorukaisista
illatiivi nuorukaiseen nuorukaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nuorukaisella nuorukaisilla
ablatiivi nuorukaiselta nuorukaisilta
allatiivi nuorukaiselle nuorukaisille
muut sijamuodot
essiivi nuorukaisena
(nuorukaisna)
nuorukaisina
translatiivi nuorukaiseksi nuorukaisiksi
abessiivi nuorukaisetta nuorukaisitta
instruktiivi nuorukaisin
komitatiivi nuorukaisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nuorukaise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
nuorukais-

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]