uusi
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
uusi (27) (komparatiivi uudempi, superlatiivi uusin) (taivutus[luo])
- iältään pieni (esine tai asia); vasta tai äskettäin ilmestynyt tai saatu; käyttämätön, vähän aikaa ollut; viimeinen, viime
- Ostin uuden sängyn.
- Tämä mekko on kuin uusi.
- Se uusi elokuva pitäisi katsoa, onkohan siinä uusia hahmoja?
- Kaupungissa on avattu uusi ravintola.
- Hän on niin uusi täällä, ettei voi tuntea asiaa.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈuːsi/
- tavutus: uu‧si
Käännökset[muokkaa]
1. iältään pieni (esine tai asia); vasta tai äskettäin ilmestynyt tai saatu; käyttämätön, vähän aikaa ollut; viimeinen, viime
|
| |
|
Seuraavissa käännösmerkinnöissä on vikaa (väärä muoto tai kieltä ei ole lisätty tietokantaan): | ||
|
||
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
upouusi, uudenaikainen, uusaste, uusavuton, uuselintarvike uusfasismi, uusfasisti, uushankinta, uushopea, uusikuu, uusinvestointi, uusivuosi, uusjako, uusklassisismi, uuskolonialismi, uuskritiikki, uuskäyttö, uusköyhälistö, uusliberalismi, uusmerkintä, uusperhe, uusrealismi, uusrenessanssi, uusromantiikka, uusvanha, uusvienti
Aiheesta muualla[muokkaa]
- uusi Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi[muokkaa]
uusi
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä uusia
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä uusia
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä uusia
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä uusia