uusavuton
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]- nuori aikuinen henkilö jolla on vajavaiset taidot suoriutua yleisistä kodin askareista
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈuːsˌɑʋut̪on/
- tavutus: uus‧a‧vu‧ton
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: uusavuttomuus
Aiheesta muualla
[muokkaa]- uusavuton Kielitoimiston sanakirjassa