uusavuton

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

uusavuton (34-C)

  1. nuori aikuinen henkilö jolla on vajavaiset taidot suoriutua yleisistä kodin askareista

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈuːsˌɑʋut̪on/
  • tavutus: uus‧a‧vu‧ton

Etymologia[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]