uutuus

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

uutuus (40)

  1. jonkin uuden ilmaantumiseen ja uutena olemiseen liittyvä ominaispiirre
  2. juuri ilmestynyt, uusi julkiste, tuote tms.
    Odotettu uutuus.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi uutuus uutuudet
genetiivi uutuuden uutuuksien
partitiivi uutuutta uutuuksia
akkusatiivi uutuus; uutuuden uutuudet
Sisäpaikallissijat
inessiivi uutuudessa uutuuksissa
elatiivi uutuudesta uutuuksista
illatiivi uutuuteen uutuuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi uutuudella uutuuksilla
ablatiivi uutuudelta uutuuksilta
allatiivi uutuudelle uutuuksille
Muut
essiivi uutuutena uutuuksina
translatiivi uutuudeksi uutuuksiksi
abessiivi uutuudetta uutuuksitta
instruktiivi uutuuksin
komitatiivi uutuuksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kirjauutuus, levyuutuus, uutuudenjäykkä, uutuudenviehätys, uutuusarvo, uutuusesittely, uutuusluettelo, uutuuspäätös, uutuustuote

Aiheesta muualla[muokkaa]