musta

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: mustā


Wikipedia
Katso artikkeli Musta Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

musta (10) (komparatiivi mustempi, superlatiivi mustin) (taivutus[luo])

  1. väriltään sellainen, joka ei heijasta lainkaan valoa; sysimusta aine on vailla väriä kaikissa valaistuksissa; sinimusta ja mustanharmaa ovat erittäin tummia värejä
  2. (kuvaannollisesti) toivoton, pahaenteinen
    Mustat pilvet enteilevät Ukon ilmaa, joka pelottaa useimpia ihmisiä.
    Mustana maanantaina, lokakuun 19. päivänä 1987, pörssikurssit laskivat New Yorkissa melkein neljänneksen.
    Mustaksi surmaksi kutsutaan kulkutautia, johon kuoli suuri osa Euroopan asukkaista 1300-luvulla.
  3. sankka, esimerkiksi ihmisjoukko tai eläinparvi
  4. (kuvaannollisesti) vihainen, ankara
  5. (kuvaannollisesti, runollinen, vanhahtava) surullinen, toivoton, häpeällinen, lemmetön, hylätty, ruma (yleensä ihmisestä)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmust̪ɑ/
  • tavutus: mus‧ta

Etymologia[muokkaa]

  • mahdollisesti omaperäinen itämerensuomalainen sanavartalo; vrt. viron must (musta; likainen), myös kaikissa muissa itämerensuomalaisissa kielissä
  • koska etymologisia vastineita on vain lähisukukielissä, sanan on arveltu voivan olla myös (esim. pimeää ja synkkää säätä kuvannut germaaninen) lainasana

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Sanaliitot[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hiilenmusta, hiilimusta, kokomusta, korpinmusta, luumusta, mattamusta, mustaherukka, mustaihoinen, mustajuuri, mustaleipä, mustaleski, mustalintu, mustamaalaus, mustamaija, mustamakkara, mustamies, mustamulta, mustankipeys, mustankipeä, mustanpuhuva, mustapaita, mustapaitainen, mustapartainen, mustapekka, mustapippuri, mustapää, mustaraamattu, mustarastas, mustarousku, mustaruuti, mustasilmä, mustatorvisieni, mustavalkea, mustavaris, mustaviinimarja, nokimusta, norsunluumusta, pikimusta, pikkumusta, silkinmusta, sinimusta, sysimusta, yönmusta

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • musta Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 2 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Pronomini[muokkaa]

musta

  1. (taivutusmuoto, puhekieltä) elatiivimuoto sanasta
    Musta tuntuu pahalta.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • musta Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

musta (10)

  1. musta väri
    Musta ei mene muodista.
  2. mustaihoinen, afroamerikkalainen, neekeri, tummaihoinen, negridinen ihminen
    Harlem tunnetaan historiallisesti mustien asuinalueena

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi musta mustat
genetiivi mustan mustien
(mustain)
partitiivi mustaa mustia
akkusatiivi musta;
mustan
mustat
sisäpaikallissijat
inessiivi mustassa mustissa
elatiivi mustasta mustista
illatiivi mustaan mustiin
ulkopaikallissijat
adessiivi mustalla mustilla
ablatiivi mustalta mustilta
allatiivi mustalle mustille
muut sijamuodot
essiivi mustana mustina
translatiivi mustaksi mustiksi
abessiivi mustatta mustitta
instruktiivi mustin
komitatiivi mustine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo musta-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kiintiömusta

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • musta Kielitoimiston sanakirjassa