mutu

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mutu kämmenellä

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mutu (1-F)

  1. särkikalojen heimoon kuuluva pieni kala, joka viihtyy puhtaissa vesissä (Phoxinus phoxinus), ; Suomessa mutua tavataan lähinnä Pohjois-Suomen hiekka- ja sorapohjaisissa virroissa
  2. (arkikieltä) akronyymi‎ idiomista ”musta tuntuu”; perustelematon, intuitioon pohjautuva väite
    mutulla mennään
  3. (arkikieltä, halventava) halventava nimitys tummaihoisesta, yleensä muslimista

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mutu mudut
genetiivi mudun mutujen
partitiivi mutua mutuja
akkusatiivi mutu; mudun mudut
sisäpaikallissijat
inessiivi mudussa muduissa
elatiivi mudusta muduista
illatiivi mutuun mutuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mudulla muduilla
ablatiivi mudulta muduilta
allatiivi mudulle muduille
muut sijamuodot
essiivi mutuna mutuina
translatiivi muduksi muduiksi
abessiivi mudutta muduitta
instruktiivi muduin
komitatiivi mutuine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

mutumenetelmä, mutututkimus

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • mutu Kielitoimiston sanakirjassa
  • mutu Tieteen termipankissa