luotto
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- myönnetty laina; lainanantajan saaminen
- Hakija saa luoton ilman vakuuksia tai takaajia.
- (arkikieltä) luottamus
- Luotto on kova.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈluo̯t̪ːo/
- tavutus: luot‧to
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luotto | luotot |
| genetiivi | luoton | luottojen |
| partitiivi | luottoa | luottoja |
| akkusatiivi | luotto; luoton |
luotot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luotossa | luotoissa |
| elatiivi | luotosta | luotoista |
| illatiivi | luottoon | luottoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luotolla | luotoilla |
| ablatiivi | luotolta | luotoilta |
| allatiivi | luotolle | luotoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luottona | luottoina |
| translatiivi | luotoksi | luotoiksi |
| abessiivi | luototta | luotoitta |
| instruktiivi | – | luotoin |
| komitatiivi | – | luottoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | luoto- | |
| vahva vartalo | luotto- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: luotollinen
- verbit: luotottaa
Yhdyssanat
[muokkaa]asuntoluotto, blankoluotto, henkilöluotto, kehitysluotto, kiinnitysluotto, kiinteistöluotto, korttiluotto, kulutusluotto, luotonantaja, luotontarve, luottoehto, luottohana, luottokauppa, luottokelpoisuus, luottokelvottomuus, luottokortti, luottolaitos, luottoluokitus, luottomies, luottoraja, luottoriski, luottotappio, luottotili, luottovanki, luottovaraus, osamaksuluotto, päiväluotto, rahaluotto, tavaraluotto, toimitusluotto, valuuttaluotto, vientiluotto