luottaa

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

luottaa (53-C) (taivutus)

  1. ~ (ill.) uskoa että joku tai jokin ei petä tai huijaa
    Minä luotan sinuun.
    En luota suhun!
    Luotan omaan kokemukseeni enkä muiden mielipiteisiin.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈluo̯t̪t̪ɑːˣ/
  • tavutus: luot‧taa

Etymologia[muokkaa]

Sanaa lienee joko luoda-sanan tai luo-vartalon johdos.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • luottaa Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.