luottamus

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Luottamus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

luottamus (39)

  1. se asian tila, että luottaa jkh/jhk
    Hän nauttii täyttä luottamustani.
    Häntä kohtaan minulla on täysi luottamus.
    Kohdistan täyden luottamukseni häneen.
    Luottamus on mennyt täysin.
    Luottamuksen takaisin saaminen on mahdotonta.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luottamus
genetiivi luottamuksen
partitiivi luottamusta
akkusatiivi luottamus;
luottamuksen
sisäpaikallissijat
inessiivi luottamuksessa
elatiivi luottamuksesta
illatiivi luottamukseen
ulkopaikallissijat
adessiivi luottamuksella
ablatiivi luottamukselta
allatiivi luottamukselle
muut sijamuodot
essiivi luottamuksena
translatiivi luottamukseksi
abessiivi luottamuksetta
instruktiivi
komitatiivi luottamuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo luottamukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
luottamus-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

luottaa, luotto

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]