legenda

Katso myös: legendă

Suomi

Substantiivi

legenda (13)

1. mytologinen sankaritaru
2. sankaritarun päähenkilö
3. todellisessa elämässä myönteisessä tai kielteisessä mielessä yleisesti tunnettuihin saavutuksiin yltänyt henkilö

   Hän oli legenda jo eläessään.

4. (arkikieltä) tavallisesti jossakin määrin liioitellen kerrottu tarina tai muu kertomus

   Siellä heitettiin hervotonta legendaa.

5. (runousoppi) pyhimyksen tai marttyyrin elämäkerta, josta on tehty eeppinen, usein sävyltään hurskas runoelma
6. (musiikki) uskonnollissävyinen sävelrunoelma
7. selite: selittävä teksti, kuvateksti tai muu vastaava

   Mitalin legendassa lukee: "Pro patria".

   Artikkelin alun legendasta selviää pääosin, mistä on kyse.

   Legendan mukaan kuvassa on 1950-luvun alakoululaisia.

Ääntäminen

• IPA: /ˈlegendɑ/
• tavutus: le‧gen‧da

Etymologia

jonkin kolmannen kielen kautta keskiaikaisen legenda 'kertomus (erit. pyhimyksestä)' > neutrin monikon gerundiivi verbistä lēgo 'lukea' → kirj. 'jokin joka tulee lukea'

Käännökset

1. kirjallisuus

azeri: əfsanə englanti: legend espanja: leyenda f. japani: 神話 kroaatti: legenda f. puola: legenda f. ranska: légende

romania: legendă f. saksa: Legende f. serbia: legenda f. tšekki: legenda f. turkki: efsane, söylence venäjä: легенда f. viro: legend

2. tarina tai muu kertomus

bulgaria: легенда f. englanti: legend

espanja: leyenda f.

3. sävelrunoelma

englanti: legend

4. selittävä teksti, kuvateksti

englanti: legend

saksa: Legende f.

Liittyvät sanat

• myytti, tarina

Aiheesta muualla

• legenda Kielitoimiston sanakirjassa
• legenda Tieteen termipankissa

Hollanti

Substantiivi

legenda m./f. (monikko legenda's)

1. legenda, selite

Italia

Substantiivi

legenda f. (monikko legende)[luo]

1. legenda
2. kuvateksti

Kroaatti

Substantiivi

legenda f. 

1. legenda

Puola

Substantiivi

legenda f.

1. legenda

Serbia

Substantiivi

lègēnda f. (kyrillinen легенда)

1. legenda

Tšekki

Substantiivi

legenda f.

1. legenda