selite
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- tarkentava tieto, lyhyt selitys
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈselit̪eˣ/
- tavutus: se‧li‧te
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | selite | selitteet |
| genetiivi | selitteen | selitteiden selitteitten |
| partitiivi | selitettä | selitteitä |
| akkusatiivi | selite; selitteen |
selitteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | selitteessä | selitteissä |
| elatiivi | selitteestä | selitteistä |
| illatiivi | selitteeseen | selitteisiin selitteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | selitteellä | selitteillä |
| ablatiivi | selitteeltä | selitteiltä |
| allatiivi | selitteelle | selitteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | selitteenä | selitteinä |
| translatiivi | selitteeksi | selitteiksi |
| abessiivi | selitteettä | selitteittä |
| instruktiivi | – | selittein |
| komitatiivi | – | selitteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | selittee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
selitet- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]Kroatia
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]selite