marttyyri
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
marttyyri (6)
- uskonsa vuoksi kuollut kristitty
- vääräuskoisia vastaan taistellessaan, pyhässä sodassa kuollut
- (kuvaannollisesti) kannattamansa asian puolesta kamppaillessaan kuollut
- (kuvaannollisesti) jostain asiasta loukkaantunut ja kokemaansa vääryyttä hautova
- On lapsellista heittäytyä marttyyriksi ja alkaa itkemään keskustelupalstoilla.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmɑrt̪ːyːri/
- tavutus: mart‧tyy‧ri
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | marttyyri | marttyyrit |
genetiivi | marttyyrin | marttyyrien marttyyreiden marttyyreitten (marttyyrein) |
partitiivi | marttyyria, marttyyriä | marttyyreita, marttyyreitä marttyyreja, marttyyrejä |
akkusatiivi | marttyyri; marttyyrin | marttyyrit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | marttyyrissa, marttyyrissä | marttyyreissa, marttyyreissä |
elatiivi | marttyyrista, marttyyristä | marttyyreista, marttyyreistä |
illatiivi | marttyyriin | marttyyreihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | marttyyrilla, marttyyrillä | marttyyreilla, marttyyreillä |
ablatiivi | marttyyrilta, marttyyriltä | marttyyreilta, marttyyreiltä |
allatiivi | marttyyrille | marttyyreille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | marttyyrina, marttyyrinä | marttyyreina, marttyyreinä |
translatiivi | marttyyriksi | marttyyreiksi |
abessiivi | marttyyritta, marttyyrittä | marttyyreitta, marttyyreittä |
instruktiivi | – | marttyyrein |
komitatiivi | – | marttyyreine- + omistusliite |
Etymologia[muokkaa]
muinaiskreikan aiolilaisen murteen μάρτυρ muoto muinaiskreikan sanasta μάρτυς
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: marttyyriys
Yhdyssanat[muokkaa]
marttyyriaika, marttyyrikuolema, marttyyrinkruunu
Aiheesta muualla[muokkaa]
- marttyyri Kielitoimiston sanakirjassa