marttyyri

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Marttyyri Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

marttyyri (6)

  1. uskonsa vuoksi kuollut kristitty
  2. vääräuskoisia vastaan taistellessaan, pyhässä sodassa kuollut
  3. (kuvaannollisesti) kannattamansa asian puolesta kamppaillessaan kuollut
  4. (kuvaannollisesti) jostain asiasta loukkaantunut ja kokemaansa vääryyttä hautova
    On lapsellista heittäytyä marttyyriksi ja alkaa itkemään keskustelupalstoilla.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmɑrt̪ːyːri/
  • tavutus: mart‧tyy‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi marttyyri marttyyrit
genetiivi marttyyrin marttyyrien
marttyyreiden
marttyyreitten
(marttyyrein)
partitiivi marttyyria, marttyyriä marttyyreita, marttyyreitä
marttyyreja, marttyyrejä
akkusatiivi marttyyri; marttyyrin marttyyrit
sisäpaikallissijat
inessiivi marttyyrissa, marttyyrissä marttyyreissa, marttyyreissä
elatiivi marttyyrista, marttyyristä marttyyreista, marttyyreistä
illatiivi marttyyriin marttyyreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi marttyyrilla, marttyyrillä marttyyreilla, marttyyreillä
ablatiivi marttyyrilta, marttyyriltä marttyyreilta, marttyyreiltä
allatiivi marttyyrille marttyyreille
muut sijamuodot
essiivi marttyyrina, marttyyrinä marttyyreina, marttyyreinä
translatiivi marttyyriksi marttyyreiksi
abessiivi marttyyritta, marttyyrittä marttyyreitta, marttyyreittä
instruktiivi marttyyrein
komitatiivi marttyyreine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

muinaiskreikan aiolilaisen murteen μάρτυρ muoto muinaiskreikan sanasta μάρτυς

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

marttyyriaika, marttyyrikuolema, marttyyrinkruunu

Aiheesta muualla[muokkaa]