lahko
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lahko (1)
- (uskonto) mistä hyvänsä kirkko- tai uskontokunnasta irtaantunut ryhmittymä tai suuntaus, jolla on edeltäjästään poikkeavia opillisia korostuksia (tässä yhteydessä käytettynä sanalla on usein torjuva tai halventava sävy)
- (kristinusko) ryhmittymä tai suuntaus, jolla on Raamatusta poikkeava näkemys Jeesus Nasaretilaisen statuksesta
- (arkikieltä) valtiollisen uskonnollisen järjestelmän ulkopuolinen uskonnollinen yhteisö
- (arkikieltä) uskonnollinen eriseura
- (taksonomia) taksonomian hierarkiataso, eliökunnan luokitteluyksikkö, joka on heimon ja luokan välissä[1]
Etymologia[muokkaa]
Mikael Agricolan käyttöön ottama uudissana[2]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlɑhko/
- tavutus: lah‧ko
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lahko | lahkot |
genetiivi | lahkon | lahkojen |
partitiivi | lahkoa | lahkoja |
akkusatiivi | lahko; lahkon |
lahkot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lahkossa | lahkoissa |
elatiivi | lahkosta | lahkoista |
illatiivi | lahkoon | lahkoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lahkolla | lahkoilla |
ablatiivi | lahkolta | lahkoilta |
allatiivi | lahkolle | lahkoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lahkona | lahkoina |
translatiivi | lahkoksi | lahkoiksi |
abessiivi | lahkotta | lahkoitta |
instruktiivi | – | lahkoin |
komitatiivi | – | lahkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lahko- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. jostakin muusta irtautunut uskonnollinen ryhmittymä tai suuntaus
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: lahkolainen
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Tieteen termipankki 21.08.2015: Biologia:lahko. (Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:lahko.)
- ↑ Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 430–476. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.