ryhmittymä
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ryhmittymä (10)
- yhteen ryhmittynyt joukko
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈryhmit̪ˌt̪ymæ/
- tavutus: ryh‧mit‧ty‧mä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ryhmittymä | ryhmittymät |
| genetiivi | ryhmittymän | ryhmittymien (ryhmittymäin) |
| partitiivi | ryhmittymää | ryhmittymiä |
| akkusatiivi | ryhmittymä; ryhmittymän |
ryhmittymät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ryhmittymässä | ryhmittymissä |
| elatiivi | ryhmittymästä | ryhmittymistä |
| illatiivi | ryhmittymään | ryhmittymiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ryhmittymällä | ryhmittymillä |
| ablatiivi | ryhmittymältä | ryhmittymiltä |
| allatiivi | ryhmittymälle | ryhmittymille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ryhmittymänä | ryhmittyminä |
| translatiivi | ryhmittymäksi | ryhmittymiksi |
| abessiivi | ryhmittymättä | ryhmittymittä |
| instruktiivi | – | ryhmittymin |
| komitatiivi | – | ryhmittymine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ryhmittymä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. yhteen ryhmittynyt joukko
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- ryhmittymä Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 1081 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa