kerros

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kerros (39)

  1. rakennuksessa olevien huonetilojen taso
    Kerrostaloissa kerrokset ovat päällekkäin.
    Matti asuu toisessa kerroksessa.
  2. eri materiaalin tai pinnan muodostama taso
    Laminoitu auton tuulilasi koostuu useasta kerroksesta.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kerros kerrokset
genetiivi kerroksen kerrosten
kerroksien
partitiivi kerrosta kerroksia
akkusatiivi kerros; kerroksen kerrokset
Sisäpaikallissijat
inessiivi kerroksessa kerroksissa
elatiivi kerroksesta kerroksista
illatiivi kerrokseen kerroksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kerroksella kerroksilla
ablatiivi kerrokselta kerroksilta
allatiivi kerrokselle kerroksille
Muut
essiivi kerroksena kerroksina
translatiivi kerrokseksi kerroksiksi
abessiivi kerroksetta kerroksitta
instruktiivi kerroksin
komitatiivi kerroksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Sana on alunpitäen kantavartalon kerta johdos, jonka välittömäksi kantasanaksi on kaksi vaihtoehtoa: kerrata ja kertoa. Sanan ensiesiintymä suomen kirjakielessä lienee tapahtunut 1846 Pietari Hannikaisen Kanava-lehdessä.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

kerrosala, kerroshyppy, kerroskorkeus, kerrossavi, kerrosänky, kerrostalo, hirsikerros, kellarikerros, maalikerros, pohjakerros, pintakerros

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 404. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.