kaski
Katso myös: käski |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kaski (7)
- viljelyyn varattu metsäala, jonka kuivumaan kaadetut puut ja aluskasvillisuus on poltettu ja pohja raivattu, jotta tuhkan sisältämät ravinteet ja emäksisyys tekisivät maasta hedelmällisemmän
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑski/
- tavutus: kas‧ki
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaski | kasket |
genetiivi | kasken | kaskien (kaskein) |
partitiivi | kaskea | kaskia |
akkusatiivi | kaski; kasken |
kasket |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaskessa | kaskissa |
elatiivi | kaskesta | kaskista |
illatiivi | kaskeen | kaskiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaskella | kaskilla |
ablatiivi | kaskelta | kaskilta |
allatiivi | kaskelle | kaskille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaskena | kaskina |
translatiivi | kaskeksi | kaskiksi |
abessiivi | kasketta | kaskitta |
instruktiivi | – | kaskin |
komitatiivi | – | kaskine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaske- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
- Jorma Koivulehdon mukaan vanha indoeurooppalainen laina, palamista merkitsevästä verbijuuresta, sukua esim. englannin sanalle ash (muinaisenglannin æsce), saksan Asche, ruotsin aska ’tuhka’. Pidetty aiemmin myös omaperäisenä sanana.
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: kasketa
Yhdyssanat[muokkaa]
kaskenpoltto, kaskinauris, kaskiviljely
Anagrammit[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kaski Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
kaski (7)
- (slangia) palomiehen kypärä, sotilaskypärä, ratsastuskypärä
Etymologia[muokkaa]
- alun perin espanjan casco << verbistä cascar, 'haljeta' << vulgaarilatinan *quassicāre << quassāre, 'iskeä', ranskassa muodossa casque, venäjässä каска
Käännökset[muokkaa]
1. kypärä
|