kasketa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kasketa (74) (taivutus[luo])

  1. viljellä maata polttamalla siinä aiemmin sijainnut metsä ja hyödyntämällä maahan jääneet ravinteet

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑsket̪ɑˣ/
  • tavutus: kas‧ke‧ta

Etymologia[muokkaa]

sanan kaski vartalosta kaske- ja suffiksista -ta

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kasketa Kielitoimiston sanakirjassa