jalkine

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Jalkine Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Jalkine.

Substantiivi[muokkaa]

jalkine (48) (monikko jalkineet)

  1. jalkapohjan alle tai tarvittaessa jalkaterän suojaksi jalkaan kiinnitettävä liikkumista helpottava ympäröiviltä olosuhteilta suojaava toistuvaan käyttöön tarkoitettu pukine, jonka sisäpuolelle voidaan tarvittaessa laittaa vaatekappale tai muu pehmuste. Ulkopuolelle voidaan pukea päällysjalkine tai kiinnittää liikkumista helpottavia laitteita.
    Jalkineen materiaali ja rakenne valitaan käyttötarpeen mukaan.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjɑlkineˣ/
  • tavutus: jal‧ki‧ne

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jalkine jalkineet
genetiivi jalkineen jalkineiden
jalkineitten
partitiivi jalkinetta jalkineita
akkusatiivi jalkine;
jalkineen
jalkineet
sisäpaikallissijat
inessiivi jalkineessa jalkineissa
elatiivi jalkineesta jalkineista
illatiivi jalkineeseen jalkineisiin
jalkineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi jalkineella jalkineilla
ablatiivi jalkineelta jalkineilta
allatiivi jalkineelle jalkineille
muut sijamuodot
essiivi jalkineena jalkineina
translatiivi jalkineeksi jalkineiksi
abessiivi jalkineetta jalkineitta
instruktiivi jalkinein
komitatiivi jalkineine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo jalkinee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
jalkinet-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

antura, avosukka, damaski, huopikas, huovikas, jalkarätti, kallokas, kalossi, kenkä, kumiterä, lapikas, lipokas, lipponen, mokkasiini, mono, nilkkuri, nutukas, pohjallinen, päällyskenkä, räpylä, saapas, saapikas, sukka, säärys, säärystin, tallu, tallukka, tallus, tallukas, tossu, töppönen, upokas, virsu

Yhdyssanat[muokkaa]

jalkinekorjaamo, jalkineliike, jalkinepari, jalkinetyöntekijä, kumijalkine, lenkkeilyjalkine, nahkajalkine, retkijalkineet, ulkoilujalkine

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • jalkine Kielitoimiston sanakirjassa