nutukas
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- poron koipinahasta tehty karvakenkä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnut̪ukɑs/
- tavutus: nu‧tu‧kas
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nutukas | nutukkaat |
| genetiivi | nutukkaan | nutukkaiden nutukkaitten |
| partitiivi | nutukasta | nutukkaita |
| akkusatiivi | nutukas; nutukkaan |
nutukkaat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nutukkaassa | nutukkaissa |
| elatiivi | nutukkaasta | nutukkaista |
| illatiivi | nutukkaaseen | nutukkaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nutukkaalla | nutukkailla |
| ablatiivi | nutukkaalta | nutukkailta |
| allatiivi | nutukkaalle | nutukkaille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nutukkaana | nutukkaina |
| translatiivi | nutukkaaksi | nutukkaiksi |
| abessiivi | nutukkaatta | nutukkaitta |
| instruktiivi | – | nutukkain |
| komitatiivi | – | nutukkaine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nutukkaa- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
nutukas- | |
Etymologia[muokkaa]
saamelainen laina[1]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- nutukas Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 380. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.