itsenäisyys

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Itsenäisyys Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

itsenäisyys (40)[1]

  1. ylin valta, suvereniteetti, täydellinen riippumattomuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi itsenäisyys itsenäisyydet
genetiivi itsenäisyyden itsenäisyyksien
partitiivi itsenäisyyttä itsenäisyyksiä
akkusatiivi itsenäisyys;
itsenäisyyden
itsenäisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi itsenäisyydessä itsenäisyyksissä
elatiivi itsenäisyydestä itsenäisyyksistä
illatiivi itsenäisyyteen itsenäisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi itsenäisyydellä itsenäisyyksillä
ablatiivi itsenäisyydeltä itsenäisyyksiltä
allatiivi itsenäisyydelle itsenäisyyksille
muut sijamuodot
essiivi itsenäisyytenä itsenäisyyksinä
translatiivi itsenäisyydeksi itsenäisyyksiksi
abessiivi itsenäisyydettä itsenäisyyksittä
instruktiivi itsenäisyyksin
komitatiivi itsenäisyyksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Wolmar Schildtin käyttöön ottama uudissana[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

itsenäisyysjuhla, itsenäisyysjulistus, itsenäisyysliike, itsenäisyysmies, itsenäisyyspolitiikka, itsenäisyyspäivä, itsenäisyyssota, itsenäisyystaistelija, itsenäisyystaistelu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • itsenäisyys Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Itsenäisyys. Kotimaisten kielten keskus

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40
  2. Heikki Leskinen: Wolmar Schildt "tieteen ja taiteen isä" (toim. Mauno Jokipii). Jyväskylä: Atena, 1993.