autonomia

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: autonomía, autonómia

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

autonomia (12)

  1. itsehallinto
  2. itsemääräämisoikeus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑu̯t̪oˌnomiɑ/
  • tavutus: au‧to‧no‧mi‧a

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi autonomia autonomiat
genetiivi autonomian autonomioiden
autonomioitten
(autonomiain)
partitiivi autonomiaa autonomioita
akkusatiivi autonomia;
autonomian
autonomiat
sisäpaikallissijat
inessiivi autonomiassa autonomioissa
elatiivi autonomiasta autonomioista
illatiivi autonomiaan autonomioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi autonomialla autonomioilla
ablatiivi autonomialta autonomioilta
allatiivi autonomialle autonomioille
muut sijamuodot
essiivi autonomiana autonomioina
translatiivi autonomiaksi autonomioiksi
abessiivi autonomiatta autonomioitta
instruktiivi autonomioin
komitatiivi autonomioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo autonomia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

auto- + -nomia

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]