haukka

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Haukka


Wikipedia
Katso artikkeli Haukka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

haukka (9-A)

  1. keskikokoinen tai pieni päiväpetolintu (Accipitridae). Heimossa on sukuja: Buteo, Circus, Accipiter ja Pernis.
  2. (kuvaannollisesti) rauhanpolitiikan vastustaja erit. Yhdysvalloissa.
    Haukat ja kyyhkyt.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈhɑukːɑ]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi haukka haukat
genetiivi haukan haukkojen
(haukkain)
partitiivi haukkaa haukkoja
akkusatiivi haukka;
haukan
haukat
sisäpaikallissijat
inessiivi haukassa haukoissa
elatiivi haukasta haukoista
illatiivi haukkaan haukkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi haukalla haukoilla
ablatiivi haukalta haukoilta
allatiivi haukalle haukoille
muut sijamuodot
essiivi haukkana haukkoina
translatiivi haukaksi haukoiksi
abessiivi haukatta haukoitta
instruktiivi haukoin
komitatiivi haukkoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

ampuhaukka, haarahaukka, haukankatse, haukansilmä, haukkametsästys, haukkapala, hiirihaukka, jalohaukka, kanahaukka, mehiläishaukka, metsästyshaukka, muuttohaukka, nuolihaukka, poutahaukka, punajalkahaukka, suohaukka, tornihaukka, tunturihaukka, tuulihaukka, varpushaukka

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • haukka Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.