sääksi
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]sääksi (7)
- kalasääski (Pandion haliaetus), järvialueilla ja rannikoilla elävä lähes yksinomaan kalaa syövä suurikokoinen päiväpetolintu
- (lähinnä monikossa) sääksien heimon (Pandionidae) laji
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sääksi | sääkset |
genetiivi | sääksen | sääksien (sääksein) |
partitiivi | sääkseä | sääksiä |
akkusatiivi | sääksi; sääksen |
sääkset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sääksessä | sääksissä |
elatiivi | sääksestä | sääksistä |
illatiivi | sääkseen | sääksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sääksellä | sääksillä |
ablatiivi | sääkseltä | sääksiltä |
allatiivi | sääkselle | sääksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sääksenä | sääksinä |
translatiivi | sääkseksi | sääksiksi |
abessiivi | sääksettä | sääksittä |
instruktiivi | – | sääksin |
komitatiivi | – | sääksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sääkse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]Omaperäinen sana, jolla on vastineita etäsukukielissä, mm. pohjoissaamessa (čiekča), komissa (tšiktši ’lokki’), vogulissa ja ostajkissa. Alkujaan sana on luultavasti onomatopoeettinen.[1] Kirjakielessä sana esiintyy ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen sanakirjassa Lexicon Latino-Scondicum 1637 (asussa sääxi), jossa sillä tarkoitetaan ehkä haarahaukkaa tai isohaarahaukkaa.[2]
Käännökset
[muokkaa]1. kalasääski Pandion haliaetus
|
|
2. Pandionidae-heimon lintu
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.
- ↑ Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. 300. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X.