kotka

Suomi

Substantiivi

kotka (10)

1. suurikokoisia päiväpetolintuja suvuissa kotkat (Aquila), merikotkat (Haliaeetus), pikkukotkat ja jalokotkat. Kotkiksi nimitetään myös useita muita haukkojen (Accipitridae) heimoon kuuluvien sukujen lintuja.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkot̪kɑ/
• tavutus: kot‧ka

Etymologia

omaperäinen sana, jolla on vastineita etäsukukielissä; Kirjakielessä sana esiintyy jo Agricolalla..

Käännökset

1. Aquila-suvun lintu

afrikaans: arend aimara: paca alasaksa: Aadler albania: shqiponjë f. armenia: արծիվ azeri: qartal, ҝартал baski: arrano bretoni: erer bulgaria: орел englanti: eagle espanja: águila f. esperanto: aglo friisi: earn fääri: ørn georgia: არწივი hollanti: arend, adelaar iiri: iolar indonesia: elang interlingua: aquila islanti: örn italia: aquila f. katalaani: àliga korea: 독수리 kreikka: αετός m. kroatia: orao

latina: aquila f. latvia: ērglis liettua: erelis m. makedonia: орел malta: ajkla mongoli: бүргэд norja: ørn oksitaani: agla portugali: águia f. puola: orzeł m. ranska: aigle m. romania: acvilă f. ruotsi: örn saksa: Adler m., Aar m. slovakki: orol sloveeni: orel m. tanska: ørn thai: อินทรี tšekki: orel turkki: kartal ukraina: орел unkari: sas valkovenäjä: арол venäjä: орёл viro: kotkas

Liittyvät sanat

• haukka

Synonyymit

• maakotka

Synonyymit

• (vanhentunut) kokko

Yhdyssanat

Kotkasumu, aarnikotka, arokotka, filippiinienkotka, gasellikotka, harjakotka, jalokotka, kaksoiskotka, kalakotka, keisarikotka, kiilapyrstökotka, kiljukotka, kondorikotka, korppikotka, kotkankatse, kotkannenä, kotkanpesä, kotkansiipi, kotkansilmä, käärmekotka, liitokotka, maakotka, merikotka, mustakotka, mäkikotka, papuankotka, pikkukotka, punavatsakotka, rosvokotka, rotkokotka, savannikotka, sirokotka, töyhtökotka, valkokotka, valkopäämerikotka, vuorikotka

Aiheesta muualla

• kotka Kielitoimiston sanakirjassa
• kotka Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

Puola

Substantiivi

kotka f.

1. kissa (naaras)

Liittyvät sanat

• kot