elin

Suomi

Ihmisen tärkeimpiä elimiä (englanniksi)

Substantiivi

elin (33)

1. (fysiologia) useasta eri kudoksesta muodostunut rakenteellinen ja toiminnallinen kokonaisuus, joka on erikoistunut yksilössä tiettyyn tehtävään tai tehtäviin
2. toimielin
3. (tekniikka) kone-elin

Ääntäminen

• IPA: /ˈelin/
• tavutus: e‧lin

Etymologia

• verbi elää + johdin -in

Käännökset

1. anatomia, fysiologia

bulgaria: орган m. englanti: organ espanja: órgano m. islanti: líffæri italia: organo m. portugali: órgão m.

ranska: organe m. ruotsi: organ saksa: Organ n. turkki: organ, uzuv, üye unkari: szerv venäjä: орган m.

2. organisaatiossa

Ks. toimielin

3. tekniikka

Ks. kone-elin

Liittyvät sanat

Yläkäsitteet

elimistö

Synonyymit

orgaani

Yhdyssanat

aistinelin, edustuselin, elinpankki, elinsiirto, elinluovuttaja, elintestamentti, erityselin, hallintoelin, hengityselin, johtoelin, kiipimäelin, kone-elin, lainsäädäntäelin, leviämiselin, liikuntaelin, lisääntymiselin, näköelin, paikalliselin, paritteluelin, puhe-elin, puolue-elin, pääte-elin, päätäntäelin, rintaelin, sisäelin, soluelin, sovituselin, standardointielin, sukuelin, sukupuolielin, symmetrointielin, synnytinelimet, sähköelin, tarttumaelin, tasapainoelin, tekoelin, tiedusteluelin, toimielin, tulenjohtoelin, tuntoelin, valmisteluelin, valoelin, valtioelin, verenkiertoelin, virtsaelin, yhdyselin, yhteiselin, yhteistyöelin, äänielin, ääntöelimet

Johdokset

• adjektiivit: elimellinen
• substantiivit: elimistö

Aiheesta muualla

• elin Kielitoimiston sanakirjassa
• elin Suomen murteiden sanakirjassa
• elin Tieteen termipankissa
• elin Suomen etymologisessa sanakirjassa

Verbi

elin

1. indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä elää