elää

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

elää (53) (taivutus [luo])

  1. olla syntymän ja kuoleman välisellä ajalla; olla biologisesti elossa
    Mannerheim eli vuosina 1867–1951.
  2. asua, oleskella, elellä
    Hän eli elämänsä viimeiset vuodet Sveitsissä.
  3. saada ravintonsa, elantonsa jostakin
    Hän elää kasvisruoalla.
    Hän elää maalaamalla tauluja.
  4. (kuvaannollisesti) olla liikkeessä tai vauhdissa; muuttua
    Sivusto alkoi elää vasta vuonna 2004.
    Projektia varten koottu tiimi elää yleensä projektin aikana.
  5. kokea jossain mielessä merkittävää aikaa
    elää uudestaan mennyt maailma

Etymologia[muokkaa]

uralilaisesta kantakielestä[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

elinalue, elinehto, elinikä, elinkaari, elinkausi, elinkeino, elinkorko, elinkustannukset, elinkustannus, elinkyky, elinkysymys, elinmahdollisuus, elinpiiri, elinpäivä, elintarvike, elintaso, elintila, elintärkeä, elinvuosi, elinympäristö, myötäelää

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • elää Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)