elää
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
- olla syntymän ja kuoleman välisellä ajalla; olla biologisesti elossa
- Mannerheim eli vuosina 1867–1951.
- asua, oleskella, elellä
- Hän eli elämänsä viimeiset vuodet Sveitsissä.
- saada ravintonsa, elantonsa jostakin
- Hän elää kasvisruoalla.
- Hän elää maalaamalla tauluja.
- (kuvaannollisesti) olla liikkeessä tai vauhdissa; muuttua, olla muutosaltis t. vakiintumaton
- Sivusto alkoi elää vasta vuonna 2004.
- Projektia varten koottu tiimi elää yleensä projektin aikana.
- On otettava huomioon, että puu elää kuivuessaan.
- Tilanne elää.
- kokea jossain mielessä merkittävää aikaa
- elää uudestaan mennyt maailma
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈelæːˣ/
- tavutus: e‧lää
Etymologia[muokkaa]
kantauralin *ela-[1]
Käännökset[muokkaa]
1. olla elossa
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: ele, elo, elikko, elin, eliö, elukka, eläin, eläjä, eläke, elämys, elämä, elävä
- verbit: elellä, elättää, eläytyä
Yhdyssanat[muokkaa]
elinalue, elinehto, elinikä, elinkaari, elinkausi, elinkeino, elinkorko, elinkustannukset, elinkustannus, elinkyky, elinkysymys, elinmahdollisuus, elinpiiri, elinpäivä, elintarvike, elintaso, elintila, elintärkeä, elinvuosi, elinympäristö, myötäelää
Aiheesta muualla[muokkaa]
- elää Kielitoimiston sanakirjassa
- elää Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Jaakko Häkkinen: Kantauralia ulkomaan eläville — Kënta-käxli ulka-mëxin elapajüling 21.11.2011. Viitattu 16.2.2020.