elimistö
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]elimistö (1)
- elinten muodostama toiminnallinen kokonaisuus
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈeliˌmist̪ø/
- tavutus: e‧li‧mis‧tö
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | elimistö | elimistöt |
| genetiivi | elimistön | elimistöjen |
| partitiivi | elimistöä | elimistöjä |
| akkusatiivi | elimistö; elimistön |
elimistöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | elimistössä | elimistöissä |
| elatiivi | elimistöstä | elimistöistä |
| illatiivi | elimistöön | elimistöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | elimistöllä | elimistöillä |
| ablatiivi | elimistöltä | elimistöiltä |
| allatiivi | elimistölle | elimistöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | elimistönä | elimistöinä |
| translatiivi | elimistöksi | elimistöiksi |
| abessiivi | elimistöttä | elimistöittä |
| instruktiivi | – | elimistöin |
| komitatiivi | – | elimistöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | elimistö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- elimistö Kielitoimiston sanakirjassa