ruoja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Interjektio[muokkaa]

ruoja

  1. lievä kirosana
    Voi ruoja sentään!

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈruo̯jɑ/
  • tavutus: ruo‧ja

Substantiivi[muokkaa]

ruoja (10)

  1. lika, muta, kura
  2. retku, heittiö
  3. omahyväinen henkilö, nilkki lähde?
  4. lurjus, pikkurikollinen lähde?

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ruoja ruojat
genetiivi ruojan ruojien
(ruojain)
partitiivi ruojaa ruojia
akkusatiivi ruoja;
ruojan
ruojat
sisäpaikallissijat
inessiivi ruojassa ruojissa
elatiivi ruojasta ruojista
illatiivi ruojaan ruojiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ruojalla ruojilla
ablatiivi ruojalta ruojilta
allatiivi ruojalle ruojille
muut sijamuodot
essiivi ruojana ruojina
translatiivi ruojaksi ruojiksi
abessiivi ruojatta ruojitta
instruktiivi ruojin
komitatiivi ruojine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ruoja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

mahdollisesti kantaskandinaavinen tai germaaninen laina[1][2]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ruoja.
  2. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ruoju.