heittiö

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

heittiö (3)

  1. kunniaton tai moraaliton henkilö
  2. pikkurikollinen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [heitːiø]
Tavutus[muokkaa]
  • tavutus: heit‧ti‧ö

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi heittiö heittiöt
genetiivi heittiön heittiöiden
heittiöitten
partitiivi heittiötä heittiöitä
akkusatiivi heittiö;
heittiön
heittiöt
sisäpaikallissijat
inessiivi heittiössä heittiöissä
elatiivi heittiöstä heittiöistä
illatiivi heittiöön heittiöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi heittiöllä heittiöillä
ablatiivi heittiöltä heittiöiltä
allatiivi heittiölle heittiöille
muut sijamuodot
essiivi heittiönä heittiöinä
translatiivi heittiöksi heittiöiksi
abessiivi heittiöttä heittiöittä
instruktiivi heittiöin
komitatiivi heittiöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo heittiö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]