olo

Wikisanakirjasta

Kansainvälinen[muokkaa]

Lyhenne[muokkaa]

olo

  1. livvin kielitunnus, ISO 639-3 olo

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

olo (1)

  1. oleminen jossain tai jonakin, olemisen akti
    Tehdä olonsa mukavaksi.
  2. se, miten joku tuntee voivansa terveyden suhteen
    todella huono olo
  3. ks. monikko olot

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi olo
genetiivi olon
partitiivi oloa
akkusatiivi olo;
olon
sisäpaikallissijat
inessiivi olossa
elatiivi olosta
illatiivi oloon
ulkopaikallissijat
adessiivi ololla
ablatiivi ololta
allatiivi ololle
muut sijamuodot
essiivi olona
translatiivi oloksi
abessiivi olotta
instruktiivi
komitatiivi oloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo olo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

asumisolot, aukiolo, erilläänolo, erossaolo, esilläolo, joutenolo, kiinniolo, kotonaolo, liikkeelläolo, liikkeessäolo, läsnäolo, mukanaolo, olemassaolo, oloaika, oloasu, olohuone, olomuoto, oloneuvos, olonurkka, olonurkkaus, olosija, olosuhde, olosuhteet, olotila, paikallaanolo, paikoillaanolo, poissaolo, ristilläolo, sairauspoissaolo, täälläolo, vaitiolo, vallassaolo, varallaolo, varuillaanolo, vesilläolo, voimassaolo, yhdessäolo, yksinolo

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • olo Kielitoimiston sanakirjassa

Baski[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

olo

  1. kaura