olomuoto

Suomi

Aineen olomuodot (englanniksi)

Substantiivi

olomuoto (1-F)

1. (fysiikka) materian tila, joiksi perinteisesti luetaan kiinteä, neste ja kaasu
2. ulkoasu tai muoto, jossa jokin ilmenee

   Kun lapsi kasvaa aikuiseksi, daimoni ei voi enää vaihtaa olomuotoaan.

   klassikon uudet olomuodot

Ääntäminen

• IPA: /ˈoloˌmuo̯t̪o/
• tavutus: o‧lo‧muo‧to

Etymologia

• yhdyssana sanoista olo ja muoto; Samuel Roosin käyttöön ottama sana

Käännökset

1. materian tila

englanti: state of matter kroatia: agregatno stanje n. ranska: état (de la matière) m.

ruotsi: aggregationstillstånd n., aggregationsform yl. saksa: Aggregatzustand m.

Liittyvät sanat

• plasma

Sanaliitot

• kiinteä olomuoto, neljäs olomuoto

Yhdyssanat

• kaasuolomuoto, nesteolomuoto, olomuodonmuutos

Synonyymit

• faasi

Aiheesta muualla

• olomuoto Kielitoimiston sanakirjassa
• olomuoto Tieteen termipankissa