olosuhde
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]olosuhde mon. olosuhteet
- asiantila, asioiden tila, vallitseva tilanne
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | olosuhde | olosuhteet |
genetiivi | olosuhteen | olosuhteiden olosuhteitten |
partitiivi | olosuhdetta | olosuhteita |
akkusatiivi | olosuhde; olosuhteen |
olosuhteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | olosuhteessa | olosuhteissa |
elatiivi | olosuhteesta | olosuhteista |
illatiivi | olosuhteeseen | olosuhteisiin olosuhteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | olosuhteella | olosuhteilla |
ablatiivi | olosuhteelta | olosuhteilta |
allatiivi | olosuhteelle | olosuhteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | olosuhteena | olosuhteina |
translatiivi | olosuhteeksi | olosuhteiksi |
abessiivi | olosuhteetta | olosuhteitta |
instruktiivi | – | olosuhtein |
komitatiivi | – | olosuhteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | olosuhtee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
olosuhdet- |