vuori

Wikisanakirjasta
Katso myös: Vuori
Wikipedia
Katso artikkeli Vuori Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vuori (26)

  1. pinnanmuodostuma, hyvin suuri ja korkea, yleensä kallioinen
  2. (kuvaannollisesti) suuri määrä
    tekemättömien töiden vuori

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈʋuo̞ri]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vuori vuoret
genetiivi vuoren vuorten
vuorien
partitiivi vuorta vuoria
akkusatiivi vuori;
vuoren
vuoret
sisäpaikallissijat
inessiivi vuoressa vuorissa
elatiivi vuoresta vuorista
illatiivi vuoreen vuoriin
ulkopaikallissijat
adessiivi vuorella vuorilla
ablatiivi vuorelta vuorilta
allatiivi vuorelle vuorille
muut sijamuodot
essiivi vuorena vuorina
translatiivi vuoreksi vuoriksi
abessiivi vuoretta vuoritta
instruktiivi vuorin
komitatiivi vuorine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vuore-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vuor-

Etymologia[muokkaa]

Sana lienee laina jostakin nykyisen Suomen alueella puhutusta kadonneesta muinaiskielestä.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

kukkula, tunturi, vaara, mäki

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

irtovuori, jätevuori, jäännösvuori, jäävuori, kirjapuori, kyöpelinvuori, linnavuori, lintuvuori, lämpövuori, pöytävuori, silkkivuori, sisävuori, tikkivuori, tiskivuori, tulivuori, ulkovuori, viljavuori, voivuori, vuorenharja, vuorenharjanne, vuorenhuippu, vuorenkilpi, vuorenpeikko, vuorenrinne, vuorenseinä, vuorenseinämä, vuorenvarma, vuorenvieremä, vuorihemppo, vuori-ilma, vuori-ilmasto, vuori-insinööri, vuorijalava, vuorijono, vuorikauris, vuorikide, vuorikiipeilijä, vuorikiipeily, vuorikirvinen, vuorikotka, vuorikristalli, vuorilammas, vuorileppälintu, vuorilista, vuorimänty, vuorineuvos, vuoriniitty, vuoripalmu, vuoripuro, vuoripyy, vuoriryhmä, vuorisaarna, vuorisilkki, vuorisinikka, vuorisinisieppo, vuorisirkku, vuorisirri, vuorisuola, vuoritekniikka, vuoriteollisuus, vuoritiltaltti, vuorityö, vuoriuunilintu, vuorivaahtera, vuorivanu, vuorivilla, vuorivuohi, vuorivästäräkki, vuoriöljy

Kokonaiskäsitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vuori Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

Takin vuori [2.1]

vuori (5)

  1. vaatteen, jalkineeen, kotelon tms. sisäpintaa peittävä kangas tms.
  2. rakennuksen ulkolaudoitus tai muusta materaalista tehty ulkopinnoite eristekerroksineen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋuo̯ri/, [ˈʋuo̞ri]
  • tavutus: vuo‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vuori vuorit
genetiivi vuorin vuorien
(vuorein)
partitiivi vuoria vuoreja
akkusatiivi vuori;
vuorin
vuorit
sisäpaikallissijat
inessiivi vuorissa vuoreissa
elatiivi vuorista vuoreista
illatiivi vuoriin vuoreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vuorilla vuoreilla
ablatiivi vuorilta vuoreilta
allatiivi vuorille vuoreille
muut sijamuodot
essiivi vuorina vuoreina
translatiivi vuoriksi vuoreiksi
abessiivi vuoritta vuoreitta
instruktiivi vuorein
komitatiivi vuoreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vuori-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

ruotsalainen laina, vrt. myöhäisen muinaisruotsin fodher, nykyruotsin foder, muinaisnorjan fóðr < keskialasaksan vōder < ehkä indoeurooppalainen *pā- ’suojata’[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

sisävuori, ulkovuori, vuorikangas, vuorilauta, välivuori

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vuori Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 3490 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Topias Haikala: Ennen suomea ja saamea Suomen alueella puhuttiin lukuisia kadonneita kieliä — kielitieteilijät ovat löytäneet niistä jäänteitä. Yliopisto-lehti, 21.10.2022. Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.11.2022.
  2. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. vuori:2.