kotelo
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
kotelo (2)
- kaitteita tai tavaroita ympäröivä jäykkä rasia, jonka tarkoitus on suojata sisältöään
- Laita silmälasit koteloon.
- Sähkölaitteiden kotelot ovat usein muovia.
- (biologia) joidenkin hyönteisten toukkien ympärilleen muodostama suojakapseli
- Silkkiä tehdään silkkiperhosen toukkien kotelokopasta.
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | kotelo | kotelot |
| genetiivi | kotelon | kotelojen koteloiden koteloitten (koteloin) |
| partitiivi | koteloa | koteloita koteloja |
| akkusatiivi | kotelo; kotelon | kotelot |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kotelossa | koteloissa |
| elatiivi | kotelosta | koteloista |
| illatiivi | koteloon | koteloihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kotelolla | koteloilla |
| ablatiivi | kotelolta | koteloilta |
| allatiivi | kotelolle | koteloille |
| Muut | ||
| essiivi | kotelona | koteloina |
| translatiivi | koteloksi | koteloiksi |
| abessiivi | kotelotta | koteloitta |
| instruktiivi | – | koteloin |
| komitatiivi | – | koteloine- + omistusliite |