jalkine
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
jalkine (48) (monikko jalkineet)
- jalkapohjan alle tai tarvittaessa jalkaterän suojaksi jalkaan kiinnitettävä liikkumista helpottava ympäröiviltä olosuhteilta suojaava toistuvaan käyttöön tarkoitettu pukine, jonka sisäpuolelle voidaan tarvittaessa laittaa vaatekappale tai muu pehmuste. Ulkopuolelle voidaan pukea päällysjalkine tai kiinnittää liikkumista helpottavia laitteita.
- Jalkineen materiaali ja rakenne valitaan käyttötarpeen mukaan.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈjɑlkineˣ/
- tavutus: jal‧ki‧ne
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jalkine | jalkineet |
genetiivi | jalkineen | jalkineiden jalkineitten |
partitiivi | jalkinetta | jalkineita |
akkusatiivi | jalkine; jalkineen |
jalkineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jalkineessa | jalkineissa |
elatiivi | jalkineesta | jalkineista |
illatiivi | jalkineeseen | jalkineisiin jalkineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jalkineella | jalkineilla |
ablatiivi | jalkineelta | jalkineilta |
allatiivi | jalkineelle | jalkineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jalkineena | jalkineina |
translatiivi | jalkineeksi | jalkineiksi |
abessiivi | jalkineetta | jalkineitta |
instruktiivi | – | jalkinein |
komitatiivi | – | jalkineine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jalkinee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jalkinet- |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
antura, avosukka, damaski, huopikas, huovikas, jalkarätti, kallokas, kalossi, kenkä, kumiterä, lapikas, lipokas, lipponen, mokkasiini, mono, nilkkuri, nutukas, pohjallinen, päällyskenkä, räpylä, saapas, saapikas, sukka, säärys, säärystin, tallu, tallukka, tallus, tallukas, tossu, töppönen, upokas, virsu
Yhdyssanat[muokkaa]
jalkinekorjaamo, jalkineliike, jalkinepari, jalkinetyöntekijä, kumijalkine, lenkkeilyjalkine, nahkajalkine, retkijalkineet, ulkoilujalkine
Aiheesta muualla[muokkaa]
- jalkine Kielitoimiston sanakirjassa