sinä
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Pronomini
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | sinä | – |
| genetiivi | sinun | – |
| partitiivi | sinua | – |
| akkusatiivi | sinut | – |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sinussa | – |
| elatiivi | sinusta | – |
| illatiivi | sinuun | – |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sinulla | – |
| ablatiivi | sinulta | – |
| allatiivi | sinulle | – |
| muut | ||
| essiivi | sinuna | – |
| translatiivi | sinuksi | – |
| abessiivi | (*sinutta) | – |
| instruktiivi | – | – |
| komitatiivi | – | – |
sinä
- (persoonapronomini) sana, jolla puhuja viittaa keskustelukumppaniinsa
- Minna, oletko sinä tulossa tänne huomenna?
- Hyvän tavan mukaan kirjeessä sinä kirjoitetaan Sinä puhuteltaessa kohteliaasti hyvin tuttua tai merkittävästi nuorempaa henkilöä, kts. Te.
Huomautukset
- Sanan käyttäminen vaatii Suomessa joskus tuttavallista suhdetta keskustelukumppanien kesken. Muussa tapauksessa käytetään kohteliaisuussyistä pronominia Te.
[muokkaa] Taivutus
- Pronominilla on myös erillinen akkusatiivimuoto. Abessiivimuotoa *sinutta käytetään äärimmäisen harvoin.
[muokkaa] Etymologia
uralilainen, kantasanasta *ti-/*tä-, jossa on tapahtunut muutos ti > si (vrt. *käti > käsi) – vrt. verbipääte -t (SSA s.v. sinä.)
[muokkaa] Käännökset
1. sana, jolla puhuja viittaa keskustelukumppaniinsa
|
[muokkaa] Liittyvät sanat
[muokkaa] Pronomini
sinä
- (demonstratiivinen, taivutusmuoto) essiivimuoto sanasta se
- sinä päivänä
[muokkaa] Vepsä
[muokkaa] Pronomini
sinä (gen. sinun)
- (persoonapronomini) sinä
