leuka

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Leuka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

leuka (9-D) (monikko leuat)

  1. ihmisen kasvojen alaosa, suuta ympäröivät luut, joiden ylä- ja alaosassa hampaat ovat kiinni, muodostaa leukaparin, jonka muodostavat yläleuka (maxilla) ja alaleuka (mandibula)
    Hän sai nyrkistä leukaansa.
    Lovi leuassa on on perinnöllinen piirre.
    Selänteen leuka murtui ottelussa Boston Bruinsia vastaan.
  2. (kuvaannollisesti) ylimielisyys, mahtailevuus
    On hänelläkin leukaa esittää tuollaista.
  3. pihdin tms. työkalun osa jolla tartutaan kiinni
    Aihio puristetaan ruustukin leukojen väliin niin, että jengattava reikä on pystysuorassa asennossa.
  4. leuanveto
    vetää leukoja
    Montako leukaa nousee?

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi leuka leuat
genetiivi leuan leukojen
(leukain)
partitiivi leukaa leukoja
akkusatiivi leuka; leuan leuat
Sisäpaikallissijat
inessiivi leuassa leuoissa
elatiivi leuasta leuoista
illatiivi leukaan leukoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi leualla leuoilla
ablatiivi leualta leuoilta
allatiivi leualle leuoille
Muut
essiivi leukana leukoina
translatiivi leuaksi leuoiksi
abessiivi leuatta leuoitta
instruktiivi leuoin
komitatiivi leukoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

balttilainen laina (n. 2000–3000 vuotta sitten)[1]

Käännökset[muokkaa]

Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.
Syy: tässä on sekaisin kahta merkitystä, jaw/chin pari pitäisi erottaa eri määritelmiin

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Karjala[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

leuka

  1. leuka

Viitteet[muokkaa]

  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)