suu
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
suu (18)
- suuaukosta alkava suuontelo, joka päättyy kitasolaan, josta alkaa ruoansulatuskanava; tällä alueella olevat toiminnalliset elimet kuuluvat suuhun
- suuaukko tai muuhun alkuun liittyvä nimitys
[muokkaa] Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | suu | suut |
| genetiivi | suun | suiden suitten |
| partitiivi | suuta | suita |
| akkusatiivi | suu; suun | suut |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suussa | suissa |
| elatiivi | suusta | suista |
| illatiivi | suuhun | suihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suulla | suilla |
| ablatiivi | suulta | suilta |
| allatiivi | suulle | suille |
| Muut | ||
| essiivi | suuna | suina |
| translatiivi | suuksi | suiksi |
| abessiivi | suutta | suitta |
| instruktiivi | – | suin |
| komitatiivi | – | suine- + omistusliite |
[muokkaa] Etymologia
kantauralin *śuwe
[muokkaa] Käännökset
1. anatomia
2. suuaukko
|
[muokkaa] Liittyvät sanat
[muokkaa] Idiomit
- Olla suu messingillä - hymyillä, olla onnellinen
- Olla suuna päänä - olla aina äänessä
- Syöksyä johonkin suin päin - tehdä jotakin ajattelematta, harkitsematta.
[muokkaa] Bannoni
[muokkaa] Verbi
suu
[muokkaa] Karjala
Substantiivi
suu
[muokkaa] Viro
Substantiivi
suu
