kortti
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- ohut, yleensä neliskulmainen pala kartonkia tai muovia
- postikortti
- Lähetin kortin Mallorcalta.
- pelikortti
- Jaa kortit!
- Pojat ovat pelanneet korttia koko päivän.
- henkilöllisyyttä, jäsenyyttä tai oikeutta osoittava kortti, kuten ajokortti tai käyntikortti
- Mies pidätettiin kortitta ajamisesta.
- pankkikortti tai luottokortti
- Maksatko kortilla vai käteisellä?
- (urheilu) jonkin rikkeen tekemisestä saatu vaikutus (keltainen/punainen kortti)
- tapahtuma, toimintatapa, mahdollisuus, oljenkorsi tai suunnitelma
- Pelaamme avoimin kortein.
- Hän paljasti korttinsa.
- Panen kaiken yhden kortin varaan.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkort̪ːi/
- tavutus: kort‧ti
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kortti | kortit |
| genetiivi | kortin | korttien (korttein) |
| partitiivi | korttia | kortteja |
| akkusatiivi | kortti; kortin |
kortit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kortissa | korteissa |
| elatiivi | kortista | korteista |
| illatiivi | korttiin | kortteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kortilla | korteilla |
| ablatiivi | kortilta | korteilta |
| allatiivi | kortille | korteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | korttina | kortteina |
| translatiivi | kortiksi | korteiksi |
| abessiivi | kortitta | korteitta |
| instruktiivi | – | kortein |
| komitatiivi | – | kortteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | korti- | |
| vahva vartalo | kortti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
ajokortti, ammattiajokortti, avainkortti, etukortti, haltijakortti, hanttikortti, henkilökortti, hissikortti, illalliskortti, interrailkortti, joulukortti, jäsenkortti, kalastuskortti, kannattajakortti, kausikortti, kellokortti, keräilykortti, kiinniottokortti, kiitoskortti, kirjastokortti, kortinlyönti, kortistokortti, korttiannos, korttiautomaatti, korttiavain, korttihai, korttihuijari, korttikello, korttikotelo, korttilaatikko, korttilukko, korttiluotto, korttimaksu, korttipaikka, korttipakka, korttipeli, korttipinkka, korttipuhelin, korttisakki, korttisäännöstely, korttitalo, korttitemppu, kutsukortti, kuvakortti, kuvapostikortti, käteiskortti, käyntikortti, laajennuskortti, lahjakortti, lainaajankortti, lehdistökortti, luottokortti, luottokorttilompakko, luottokorttipuhelin, magneettikortti, magneettikorttimuisti, maihinnousukortti, maisemakortti, maksimikortti, maksukortti, merikortti, metsästyskortti, mikrokortti, muistikortti, natsikortti, neuvolakortti, nimikortti, onnittelukortti, opiskelijakortti, osoitekortti, ostokortti, paikkakortti, pakettikortti, pakettiosoitekortti, pankkiautomaattikortti, pankkikortti, pelikortti, pistokortti, postikortti, pressikortti, puhelinkortti, puhelukortti, päivälliskortti, pääsiäiskortti, rahakortti, reikäkortti, sairausvakuutuskortti, sirukortti, säännöstelykortti, tarokkikortti, terveyskortti, tietokortti, tilillepanokortti, toimikortti, vaalikortti, valttikortti, vastauskortti, verkkokortti, verokortti, visiittikortti, vuosikortti, äitienpäiväkortti, älykortti, äänikortti
Idiomit[muokkaa]
- Olla kortilla — Olla vaikeasti saatavissa. (viittaa korttisäännöstelyyn)
- Olla kortilla — Istua korttia pelaamassa.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kortti Kielitoimiston sanakirjassa