korttitalo
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
korttitalo (1)
- pysty- ja vaakasuoraan pinotuista pelikorteista tehty rakennelma
- (kuvaannollisesti) epävakaa tai hutera rakennelma tai muu viritelmä, joka romahtaa helposti
- Yhteiskunnan ei pidä olla valheille perustuva korttitalo.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈkortːiˌtɑlo]
Tavutus[muokkaa]
- tavutus: kort‧ti‧ta‧lo
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. pelikorteista tehty rakennelma
|
|
2. epävakaa viritelmä
|
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- korttitalo Kielitoimiston sanakirjassa