pelikortti

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pelikortti

  1. kämmenelle sopiva pystysuuntaisesti suorakaiteen muotoinen lakkapintainen kartonkinen kortti, johon on etusivulle painettu yksilöivät korttisymbolit siten, että kortti on aina käteen otettuna oikein päin. Kaikkien korttien taustapuolelle on painettu yhtenäinen kuviointi niin, ettei kortteja voi tunnistaa kääntöpuolelta.

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]