peli

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Suomi [muokkaa]

Substantiivi [muokkaa]

peli (5) (monikko pelit)

  1. pelaaminen tekona tai toimintona siinä noudatettavien sääntöjen mukaan
  2. erityisesti lautapeleissä pelaamiseen tarkoitetut välineet
  3. tietokonepeli
  4. (urheilu, ym) määrämittainen ottelu, jossa määritellään voittaja

Ääntäminen [muokkaa]

  • IPA: [ˈpe̞li]

Taivutus [muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi peli pelit
genetiivi pelin pelien
(pelein)
partitiivi peliä pelejä
akkusatiivi peli; pelin pelit
Sisäpaikallissijat
inessiivi pelissä peleissä
elatiivi pelistä peleistä
illatiivi peliin peleihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi pelillä peleillä
ablatiivi peliltä peleiltä
allatiivi pelille peleille
Muut
essiivi pelinä peleinä
translatiivi peliksi peleiksi
abessiivi pelittä peleittä
instruktiivi pelein
komitatiivi peleine-
+ omistusliite

Käännökset [muokkaa]

1. sääntöjenmukainen kilpailu

Liittyvät sanat [muokkaa]

Yhdyssanat

ajanvietepeli, fortunapeli, joukkuepeli, korttipeli, kuulapeli, lautapeli, muistipeli, pallopeli, pelialusta, peliautomaatti, pelikatko, pelikausi, pelikenttä, pelikielto, pelikierros, pelikirjuri, pelikone, pelikortti, pelikorttivero, pelilauta, peliluola, pelimanni, pelimenetelmä, pelimerkki, pelimuunnelma, pelinappula, pelinavaus, peliohje, pelipankki, pelipanos, peliteltta, peliteoria, pelitilanne, pelivara, pelivelka, pelivirhe, pelivoitto, peliväline, pelivärkki, peliväylä, pääpeli, rahapeli, šakkipeli, tietokonepeli, uhkapeli