peluri
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
peluri (6)
- pelaaja, varsinkin uhkapeluri
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpeluri/
- tavutus: pe‧lu‧ri
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | peluri | pelurit |
| genetiivi | pelurin | pelurien pelureiden pelureitten |
| partitiivi | peluria | pelureita pelureja |
| akkusatiivi | peluri; pelurin |
pelurit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pelurissa | pelureissa |
| elatiivi | pelurista | pelureista |
| illatiivi | peluriin | pelureihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pelurilla | pelureilla |
| ablatiivi | pelurilta | pelureilta |
| allatiivi | pelurille | pelureille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pelurina | pelureina |
| translatiivi | peluriksi | pelureiksi |
| abessiivi | peluritta | pelureitta |
| instruktiivi | – | pelurein |
| komitatiivi | – | pelureine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | peluri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. uhkapeluri
|
Ks. uhkapeluri |