pankkikortti

Suomi

Substantiivi

pankkikortti (5-C)

1. maksuvälineenä toimiva muovikortti jolla voi maksaa ja nostaa rahaa pankkiautomaatista omalla tilillä olevan katteen ja mahdollisten muiden rajoitusten sallimissa rajoissa

Etymologia

• yhdyssana sanoista pankki ja kortti

Käännöksiä

englanti: debit card espanja: tarjeta de débito

venäjä: банковская карта, дебетовая карта

Liittyvät sanat

• käteiskortti, luottokortti