isä

Wikisanakirjasta
Katso myös: -isa, -isä, Isa, Isä, isa, İsa

Suomi[muokkaa]

Isä

Substantiivi[muokkaa]

isä (10)

Wikipedia
Katso artikkeli Isä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. lapsen siittänyt mies, lapsen biologinen isä
  2. lapsen miespuolinen kasvattaja, joka voi olla biologinen isä, isäpuoli tai ottoisä
  3. (kirkko) katolinen miespuolinen seurakunnan pappi
  4. (uskonto) Jumala isän ominaisuudessa
  5. (kuvaannollisesti) jonkin asian alkuunpanija (miespuolinen)
    Mikael Agricola, suomen kirjakielen ja kirjallisuuden isä

Ääntäminen[muokkaa]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi isä isät
genetiivi isän isien
(isäin)
partitiivi isää isiä
akkusatiivi isä;
isän
isät
sisäpaikallissijat
inessiivi isässä isissä
elatiivi isästä isistä
illatiivi isään isiin
ulkopaikallissijat
adessiivi isällä isillä
ablatiivi isältä isiltä
allatiivi isälle isille
muut sijamuodot
essiivi isänä isinä
translatiivi isäksi isiksi
abessiivi isättä isittä
instruktiivi isin
komitatiivi isine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo isä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

kantauralin ičä; sukulaissanoja: pohjoissaamen áhčči, unkarin ős ja viron isa

Käännökset[muokkaa]

Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.

Liittyvät sanat[muokkaa]

faija, fatsi, isi, iskä, isänen, isäntä, suku, sukulainen, perhe, tulla isäksi, äiti

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

esi-isä, isoisä, isähahmo, isäinmaa, isäjumala, isäkasvi, isäkummi, isämeidän, isämeitä, isänisä, isänkoti, isänmaa, isänmaallisuus, isänmurha, isännimi, isänperintö, isänpuoleinen, isänpäivä, isänrakkaus, isäntunne, isänvalta, isänäiti, isäpappa, isäpuoli, isäukko, isävainaja, isävanha, isävanhus, isäyksilö, kantaisä, kasvatusisä, kaupunginisä, kirkkoisä, koti-isä, kunnanisä, maanisä, oppi-isä, pehmoisä, perheenisä, rippi-isä, viikonloppuisä, yksinhuoltajaisä, äidinisä

Idiomit[muokkaa]

  • antaa isän kädestä – rangaista fyysisesti, erit. lasta
  • saada isän kädestä – joutua kuritettavaksi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • isä Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 3801, 505 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa